johtaminen

Taidanpa ottaa vähän sairaslomaa!

Veikon_blog_sairasloma_yritysjohtaminen.jpg

Pohjois-Suomen alueuutisissa kerrottiin, että työelämässä esiintyy sairaslomien väärinkäyttöä. Ilmoittaudutaan sairaaksi vastoin totuutta tai vaikka krapulan hoitamiseksi.  Toisin sanoen, petetään työnantajaa ja huijataan itselle palkkaa valheellisin perustein. Tehdään siis selvä rikos.

Kuka siitä kärsii? Varmasti työnantaja. Useimmilla työpaikoilla myös työtoverit, koska he joutuvat ponnistelemaan enemmän hoitaakseen myös huijarin työt. Jos työnantaja saa poissaolijalle sijaisen, tulee hänelle lisää kustannuksia maksettavaksi. Myös asikkaat kärsivät, koska kaikki kulut on pakko jollakin aikavälillä lisätä hintoihin. Muutoin ei yritystoiminta voi kauan jatkua. Tarpeettomat kulut huonontavat myös yrityksen kilpailukykyä.

Tässä vaiheessa on syytä todeta, että useimmat ihmiset myös työelämässä ovat rehellisiä kunnon kansalaisia ja solidaarisia työtovereilleen. He eivät syyllisty tällaiseen, eivät tavoittele rikollista hyöytyä, eivätkä myöskään halua kannella. Olen kokenut monien tulevan jopa vähän sairainakin tekemään työnsä. He eivät varmasti halua pettää työnantajaansa, aiheuttaa työtovereilleen lisätöitä tai kiltteydessään edes huomautella toisten väärinkäytöksistä. He kuitenkin näkevät ja ymmärtävät, että yhteiskunta ei voi toimia, jos kansalaiset eivät luota toisiinsa.  

Miksi väärinkäytöksistä uutisoidaan? Siksi, että sellaisia todella tapahtuu. Myös siksi, että sellaiset teot ovat yleisillä moraalikäsitteillä mitattuna väärin, vahingollisia, rikollisia ja rangaistavia. Niitä ei hyväksytä eikä niitä pidetä oikeamielisenä käytöksenä. 

Jos joku sanoo olevansa sairas, on työyhteisön ihmissuhteiden säilyttämisen kannalta vaikea väittää, että se ei ole totta. Näytöt vilpistä ovat hankalia ja sairauden oireita on helppo teeskennellä. Kukaan ei haluaisi myöskään turhaan epäillä tai tulla epäillyksi.

Tilanne on vaikea myös lääkärintodistuksen kirjoittajalle. Hänellä on vastuu siitä, että hän auttaa oikeasti sairasta ihmistä. Perusteeton sairasloma ei muutu oikeutetuksi hankkimalla sille vippaskonstein lääkärintodistus.

Näihin tekoihin on vaikea puuttua. Siksi huonomoraalisille saattaa syntyä käsitys, että ne hiljaa hyväksytään. Tällaisen rikollisuuden hyväksyjät sanovat, että kaikkihan sitä tekevät. Eivät tee! Vain jotku tekevät, hyötyvät ja maksattavat rikoshyötynsä toisilla.

Lääke tähän on, että alamme miettiä, mihin sellainen yhteiskunta joutuu, joka huomaamattaan, kiihtyvässä tahdissa luopuu keskinäisestä luottamuksesta, arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Etiikka ja moraali eivät perustu vain lakiin ja valvontaan. Ne tulevat meidän kansalaisten halusta täyttää velvollisuutemme rehellisesti ja kanssaihmistemme oikeudet huomioon ottaen.

Jotkut löytävät moraalisen velvoitteen uskonnosta, meille kaikille se tulee ihmisyyden, inhimillisen vuorovaikutuksen ja sivistyksen arvorakenteiden kautta. Sivistykäämme yhdessä!

21.9.2017

Veikko Hulkko

Suomalaista johtajuutta suomalaisesta maaperästä

Veikko Hulkon vahvat johtamisopit

Risto Harisalo

Risto Harisalo

 

Meillä on tapana hakea johtamisen viisautta kaukaa kotimaamme rajojen ulkopuolelta. Haluamme tietää mahdollisimman pian millaisia johtamisoppeja maailmalla kehitetään ja kokeillaan. Tässä pyrkimyksessä on vain yksi ongelma: kun yritämme katsoa kauas, emme välttämättä näe lähelle. Tämä ajatus tuli mieleeni lukiessani Veikko Hulkon kirjaa kirja Onni on sivutuote: Kirjoituksia johtamisesta, yrittämisestä ja ihmissuhteista (2016). 

Veikko Hulkolla (s. 1932) on pitkä kokemus yritysten johtamisesta ja hallitustyöstä. Hän on yksi Elektrobit Oy:n perustajista ja sen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän on toiminut Käyttöauto Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Veikolla on arvokasta sanottavaa jokaiselle yritysten johtamisesta kiinnostuneelle.

Hulkon kirja on hyvin toimitettu, selkeästi kirjoitettu ja sitä myy Oulun Kauppaklubi ry, jonka arvokkaana tehtävänä on edistää suomalaisen talouselämän eettisyyttä. Kirjan sisältö palvelee erinomaisesti juuri tätä tarkoitusta.

Hulkon mielestä johtajalla on oltava rohkeutta kysyä ja halua kuunnella. Hänen on rohkaistava ihmisiä esittämään vastakkaisia mielipiteitä jatkuvan kehityksen mahdollistamiseksi. Hulkon mukaan ”jos et tiedä, kysy, mutta kerro ensiksi, miksi kysyt”. Tämä oppi auttoi häntä huomaamaan ihmisten avuliaisuuden, ystävällisyyden, huumorintajun ja elämänviisauden. Hän ei todellakaan usko liike-elämän olevan niin kiireistä, että jutusteluun ei ole aikaa. Kanssakäymisen esteet löytyvät johtajien turhasta ujoudesta, tärkeilystä tai rohkeuden puutteesta.

Ihmisten väliset moninaiset yhteydet ja kytkennät yrityksen menestystä luovina tekijöinä kiinnostavat Hulkkoa. Hän muistuttaa useasti välttämättömyydestä kohdata ihmiset samalla tasolla huolimatta heidän taustojensa erilaisuudesta. Kumppanuudet ruokkivat yritysten kasvua, kehitystä ja menestystä. Riitely, nollasummapeli, piittaamattomuus ja kuppikuntaisuus kuluttavat yritysten arvokkainta resurssia.

Hulkko muistuttaa tärkeästä, mutta vähälle huomiolle jääneestä ajatuksesta, jonka mukaan johtajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on oman persoonan jatkuva kehittäminen. Johtajan esimerkkiä seurataan nopeasti hyvässä ja pahassa. Hän mallittaa käyttäytymisellään yrityksen arvoja ja eettisiä periaatteita.

Hulkko puhuu työstä oppimisen ja keksimisen prosessina. Hän näkee yrityksen eräänlaisena hajautettuna organismina, joka mukautuu joustavasti muuttuviin olosuhteisiin ja avautuviin mahdollisuuksiin. Tässä hän eroaa siitä valtavirran ajattelusta, joka korostaa vahvoja rakenteita, keskitettyä johtamista ja edunvalvontaa. Hajautus luo elinvoimaisia yhteyksiä, kun taas valtasuhteille perustuvana keskitys rakentaa eroja ihmisten välille.

Hulkon mielestä yritys on ensisijaisesti moraalinen järjestely, joka mahdollistaa yrityksen taloudellisen menestyksen. Tätä tosiasiaa ei kumoa se, että jotkut yritykset tavoittelevat voittoja moraalista piittaamatta. Hänen mukaansa yritysten on huolehdittava omasta moraalistaan ja eettisistä periaatteistaan. Olisi toivottavaa, että jokainen yritys ottaisi tästä asiasta viestikapulan. Vastuuta näistä asioista ei ongelmitta voida jättää valtiovallalle. 

Hulkon kirja on myönteinen, kirkas ja innostava. Se valaa uskoa epäileviin ja elämäniloa kyynisiin mieliin. Se on sisällöltään humaani kirja. Se kertoo siitä, millaista suomalainen johtaminen voi parhaimmillaan olla.

-Risto Harisalo

 

 

Anne Keräsen väitös: Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä

Väitöstutkimuksessa tutkittiin kymmenen eri liiketoiminta-aloilla työskentelevän suomalaisen yritysjohtajan kertomuksia ja kokemuksia vastuullisuudesta heidän työssään. Vastuullinen johtaminen näyttää tämän päivän monimuotoisessa liiketoimintaympäristössä muodostuvan yhä enenevässä määrin ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Siten hyvä vastuullinen johtaminen tarkoittaa käytännössä johtajan kykyä ihmisten työskennellä ihmissuhteissa ja rakentaa niiden kautta johtajuutta koko työyhteisöön. Tässä työssä ihmisten välisellä kommunikoinnilla on keskeinen merkitys. Tällainen johtaminen korostaa vuorovaikutusta eikä yksittäisen johtajan ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä. Vastuulliset johtajat löytyvät organisaatioissa ihmisten keskeltä ja he puhuvat organisaatioistaan ihmisten verkostona hierarkiaa kuvastavien pyramidien sijasta.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vastuullinen, vaan vastuullisuuden muoto voi vaihdella esimerkiksi liiketoimintaympäristön mukaan. Vastuullisuuden kannalta pulmallisena näyttäytyy siihen liittyvä kuvitelma pehmoilusta. Johtajuuteen liittyvä yleinen puhe on monesti kovaa ja yhdelle yksittäiselle johtajalle asetetut paineet kovia. Ympäröivä yhteiskunta odotuksineen vaikuttaa siihen, miten johtaja puhuu vastuullisuudesta ja säilyttää uskottavuutensa johtajana. Syvällinen puhuminen vastuullisuudesta on helpompaa, jos kovat johtajuuteen liittyvät kannukset on hankittu.

Tämän päivän vastuulliset yritykset eivät ole yksinäisiä saarekkeita. Vastuullisuuden rakentaminen on herkkää ja pitkäjänteistä suhdetoimintaa.  Erityisesti maineen hallinnan merkitys korostuu vastuullisuuteen sitoutuneilla yrityksillä. Maine rakentuu yrityksen liiketoimintaverkostossa ja yritykset joutuvat vastaamaan toiminnastaan koko ympäröivän verkoston näkökulmasta. Vastuullisuus ei siten rakennu pelkästään yhden yrityksen seinien sisäpuolella.

- - -

Kauppatieteiden maisteri Anne Keränen väitteli Oulun yliopistossa 4.12.2015. Johtamisen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko oli Business leaders' narratives about responsibility in leadership work (Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä). Vastaväittäjänä toimi professori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja kustoksena professori Vesa Puhakka.

(Julkaisija: Oulun Yliopisto)