Vastuullinen johtaminen arkista aherrusta ihmisten keskellä ja kesken

Tiedämme jo aika paljon vastuullisuudesta, mutta silti monet vielä miettivät yrityksissä, kuinka saada vastuullisuus syvällisemmin elämään käytännön arkityössä. Väittäisin, että vastuullisuusajattelussa korostuu vieläkin konkreettiset näkyvät asiat kuten prosessit, raportit, riskien määrittäminen jne. Kuitenkin vastuullisuuden rakentuminen on niiden konkreettisten asioiden lisäksi myös jotakin muuta ja kokonaisvaltaista sekä aidoimmillaan lähtee organisaatiossa työskentelevistä ihmistä. Nostaisin siten vastuullisuuden keskiöön ihmisten johtamisen. 

Jyväskylän Yliopiston johtamisen professori Anna-Maija Lämsä kuvasi vastuullisuuden kokonaisvaltaisuutta viime syksynä vastuullisen johtamisen luennoilla käyttäen vertauskuvan taloa. Talon perustukset määrittävät kuinka tukeva ja kestävä talosta tulee. Vastuullisuuden talon perustuksen muodostaa johtamisen filosofia eli liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus. Osa sitä on visio. Visiossa yritys kertoo toiminnan tarkoituksen pitkällä jänteellä eli luo näkymän siitä, mihin tässä yrityksessä pyrimme tulevaisuudessa. Vastuullinen vision kertoo esimerkiksi kuinka yritys palvelee yhteiskuntaa. Jotta visio ei jäisi liian etäiseksi, se tulisi pukea myös käytännön läheiseksi kertomuksesi siitä, mitä tapahtuu, kun visio käy toteen käyttäen mm. konkreettisia esimerkkejä. Oman työn kokeminen merkitykselliseksi ja sellaiseksi, että se palvelee jotain suurempaa tarkoitusta, on tärkeää yrityksessä töissä oleville ihmisille. 

Yrityksen arvot ovat myös tärkeä osa perustuksia. Arvot tulee tuoda lähelle jokaisen päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa. Keskeistä arvoissa on mm. taloudellisten ja muiden arvojen suhde. Johtamisen kannalta yksi keskeinen arvo on luottamus eli luottamuksen ilmapiirin rakentaminen. 

Vastuullisuuden taloa voidaan myös tarkastella kerroksittain. Ensimmäisen kerroksen asiat ovat konkreettisempia ja liittyvät päivittäiseen toimintaan ja puolestaan toisen kerroksen asiat ovat strategisempia ja tarkastelevat vastuullisuutta ylemmältä tasolta. Taloa voidaan hahmottaa myös siten, että vasemman puoleiset huoneet ovat vastuullisuuden rakenteita. Yläkerran huoneessa sijaitsee vastuullisuus strategia. Strategisesti on tärkeää että vastuullisuuden nivoutuu ja sopii yrityksen liiketoimintastrategiaan. Alakerran huoneessa on prosessit ym. käytänteet kuten standardit, raportoinnit, riskienhallinta jne. Talon oikean puolen muodostaa ei niin selkeästi ulospäin näkyvät asiat. Yläkerran huoneessa on yrityskulttuuri ja henki, kun taas alakerran huoneessa ihmisten johtaminen ja se kuinka vastuullisuus tuodaan käytäntöön päivittäisessä esimiestyössä. 

Mikään talo ei ole yksinäinen saareke vaan on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Niin on myös vastuullisuuden talo. Vastuullisuuden talon ympärillä sijaitsee erilaisia sidosryhmiä kuten asiakkaat, omistajat ja yhteiskunnalliset toimijat. Jopa ympäristö ja luonto voidaan nähdä yhtenä ulkoisena sidosryhmänä. Vastuullisuuden kannalta nähdään tärkeänä mahdollisimman läpinäkyvä keskustelu eri sidosryhmien kesken. Myös ympäröivien sidosryhmien suhtautuminen vastuullisuuteen on tärkeää, kun yritykset rakentavat omaa vastuullisuuttaan. 

Näyttäisi siltä, että vastuullisuuden talon vasemman puolen asiat meillä on jo hyvin hallussa ja tiedämme niistä aika paljon, mutta talon oikean puolen asioihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, koska niillä on keskeinen merkitys siihen kuinka vastuullisuus saadaan aidosti osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tässä henkilöstöjohtamisella on keskeinen rooli. Millaista henkilöstöjohtamisen sitten tulisi olla? 

Mielestäni se on sellaista, että ihmiset saadaan toiminnan keskiöön ja vastuullisuuden tekijöiksi. Tämä on siksi tärkeää, koska yrityksissä monet toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa vastuullisuutta rakennetaan päivittäin. Esimerkiksi se tarkoittaa sitä, että päivittäisessä päätöksenteossa käydään keskustelua eri näkökulmista hyödyntäen monien ihmisten asiantuntemusta. Näin vältytään liian yksipuolisilta asioiden tarkastelulta ja saadaan monenlaisia näkemyksiä hyödynnetyksi, kun haetaan ratkaisuja arjen vastuullisuus kysymyksiin. Samalla tapahtuu myös käytännön oppimista siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa meidän yrityksessä. 

Kun keskustelemme päätöksistä yhdessä yrityksen arjen eri tilanteissa, luomme samalla myös yhteistä kieltä ymmärtää asioita. Mikäli puhumme vastuullisuudesta esimerkiksi pelkästään strategisella tasolla, voi vastuullisuuden sisältö ja merkitys jäädä etäiseksi ja emme ymmärrä, miten se vaikuttaa päivittäiseen päätöksentekoon. Lopuksi voisi todeta yhteenvetona että vastuullista johtajuutta rakennetaan ihmisten keskellä ja kesken arjen eri tilanteissa.

/Anne Keränen

Blogi on alunperin julkaistu 11.4.2016 HENRY:ry:n verkkosivuilla sarjassa, jossa vastuullisen henkilöstöjohtamisen asiantuntijat tarkastelevat HR:n toimintaa, rooleja ja vaikutusmahdollisuuksia vastuullisuuden näkökulmasta. Tutustu teemaan ja Henryn Vastuullisuus ja HR –verkoston toimintaan: http://www.henry.fi/verkosto/verkostot_paakaupunkiseudulla/vastuullisuus_ja_hr

Anne Keräsen väitös: Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä

Väitöstutkimuksessa tutkittiin kymmenen eri liiketoiminta-aloilla työskentelevän suomalaisen yritysjohtajan kertomuksia ja kokemuksia vastuullisuudesta heidän työssään. Vastuullinen johtaminen näyttää tämän päivän monimuotoisessa liiketoimintaympäristössä muodostuvan yhä enenevässä määrin ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Siten hyvä vastuullinen johtaminen tarkoittaa käytännössä johtajan kykyä ihmisten työskennellä ihmissuhteissa ja rakentaa niiden kautta johtajuutta koko työyhteisöön. Tässä työssä ihmisten välisellä kommunikoinnilla on keskeinen merkitys. Tällainen johtaminen korostaa vuorovaikutusta eikä yksittäisen johtajan ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä. Vastuulliset johtajat löytyvät organisaatioissa ihmisten keskeltä ja he puhuvat organisaatioistaan ihmisten verkostona hierarkiaa kuvastavien pyramidien sijasta.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vastuullinen, vaan vastuullisuuden muoto voi vaihdella esimerkiksi liiketoimintaympäristön mukaan. Vastuullisuuden kannalta pulmallisena näyttäytyy siihen liittyvä kuvitelma pehmoilusta. Johtajuuteen liittyvä yleinen puhe on monesti kovaa ja yhdelle yksittäiselle johtajalle asetetut paineet kovia. Ympäröivä yhteiskunta odotuksineen vaikuttaa siihen, miten johtaja puhuu vastuullisuudesta ja säilyttää uskottavuutensa johtajana. Syvällinen puhuminen vastuullisuudesta on helpompaa, jos kovat johtajuuteen liittyvät kannukset on hankittu.

Tämän päivän vastuulliset yritykset eivät ole yksinäisiä saarekkeita. Vastuullisuuden rakentaminen on herkkää ja pitkäjänteistä suhdetoimintaa.  Erityisesti maineen hallinnan merkitys korostuu vastuullisuuteen sitoutuneilla yrityksillä. Maine rakentuu yrityksen liiketoimintaverkostossa ja yritykset joutuvat vastaamaan toiminnastaan koko ympäröivän verkoston näkökulmasta. Vastuullisuus ei siten rakennu pelkästään yhden yrityksen seinien sisäpuolella.

- - -

Kauppatieteiden maisteri Anne Keränen väitteli Oulun yliopistossa 4.12.2015. Johtamisen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko oli Business leaders' narratives about responsibility in leadership work (Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä). Vastaväittäjänä toimi professori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja kustoksena professori Vesa Puhakka.

(Julkaisija: Oulun Yliopisto)