Taidanpa ottaa vähän sairaslomaa!

Veikon_blog_sairasloma_yritysjohtaminen.jpg

Pohjois-Suomen alueuutisissa kerrottiin, että työelämässä esiintyy sairaslomien väärinkäyttöä. Ilmoittaudutaan sairaaksi vastoin totuutta tai vaikka krapulan hoitamiseksi.  Toisin sanoen, petetään työnantajaa ja huijataan itselle palkkaa valheellisin perustein. Tehdään siis selvä rikos.

Kuka siitä kärsii? Varmasti työnantaja. Useimmilla työpaikoilla myös työtoverit, koska he joutuvat ponnistelemaan enemmän hoitaakseen myös huijarin työt. Jos työnantaja saa poissaolijalle sijaisen, tulee hänelle lisää kustannuksia maksettavaksi. Myös asikkaat kärsivät, koska kaikki kulut on pakko jollakin aikavälillä lisätä hintoihin. Muutoin ei yritystoiminta voi kauan jatkua. Tarpeettomat kulut huonontavat myös yrityksen kilpailukykyä.

Tässä vaiheessa on syytä todeta, että useimmat ihmiset myös työelämässä ovat rehellisiä kunnon kansalaisia ja solidaarisia työtovereilleen. He eivät syyllisty tällaiseen, eivät tavoittele rikollista hyöytyä, eivätkä myöskään halua kannella. Olen kokenut monien tulevan jopa vähän sairainakin tekemään työnsä. He eivät varmasti halua pettää työnantajaansa, aiheuttaa työtovereilleen lisätöitä tai kiltteydessään edes huomautella toisten väärinkäytöksistä. He kuitenkin näkevät ja ymmärtävät, että yhteiskunta ei voi toimia, jos kansalaiset eivät luota toisiinsa.  

Miksi väärinkäytöksistä uutisoidaan? Siksi, että sellaisia todella tapahtuu. Myös siksi, että sellaiset teot ovat yleisillä moraalikäsitteillä mitattuna väärin, vahingollisia, rikollisia ja rangaistavia. Niitä ei hyväksytä eikä niitä pidetä oikeamielisenä käytöksenä. 

Jos joku sanoo olevansa sairas, on työyhteisön ihmissuhteiden säilyttämisen kannalta vaikea väittää, että se ei ole totta. Näytöt vilpistä ovat hankalia ja sairauden oireita on helppo teeskennellä. Kukaan ei haluaisi myöskään turhaan epäillä tai tulla epäillyksi.

Tilanne on vaikea myös lääkärintodistuksen kirjoittajalle. Hänellä on vastuu siitä, että hän auttaa oikeasti sairasta ihmistä. Perusteeton sairasloma ei muutu oikeutetuksi hankkimalla sille vippaskonstein lääkärintodistus.

Näihin tekoihin on vaikea puuttua. Siksi huonomoraalisille saattaa syntyä käsitys, että ne hiljaa hyväksytään. Tällaisen rikollisuuden hyväksyjät sanovat, että kaikkihan sitä tekevät. Eivät tee! Vain jotku tekevät, hyötyvät ja maksattavat rikoshyötynsä toisilla.

Lääke tähän on, että alamme miettiä, mihin sellainen yhteiskunta joutuu, joka huomaamattaan, kiihtyvässä tahdissa luopuu keskinäisestä luottamuksesta, arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Etiikka ja moraali eivät perustu vain lakiin ja valvontaan. Ne tulevat meidän kansalaisten halusta täyttää velvollisuutemme rehellisesti ja kanssaihmistemme oikeudet huomioon ottaen.

Jotkut löytävät moraalisen velvoitteen uskonnosta, meille kaikille se tulee ihmisyyden, inhimillisen vuorovaikutuksen ja sivistyksen arvorakenteiden kautta. Sivistykäämme yhdessä!

21.9.2017

Veikko Hulkko

Yrityksen tarkoitus – riittääkö raha motivoimaan?

Osakeyhtiölaissamme sanotaan, että yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Veikko Hulkko haastaa tätä määritelmää kirjassaan ”Onni on sivutuote”. Hänen mielestään se ei motivoi osakeyhtiössä työskenteleviä ja voi myös antaa huonoille johtajille vääriä alibeja tökeröön toimintaan. Veikon pohdinnat saivat minut pohtimaan yrityksen tarkoitusta yksinyrittäjän näkökulmasta.

Olen toiminut Stoorilassa yrittäjänä nyt 2,5 vuotta. Heti alusta lähtien lähdin miettimään yritykselleni muuta tarkoitusta kuin pelkkä taloudellinen voitto. Toki yrityksen kuin yrityksen täytyy olla kannattava, ja toimeentuloahan lähdin myös itselleni hakemaan, mutta jos ainoa tavoite on voiton tuottaminen, olisi ihan sama, miten se tehdään. Tarvitsin itselleni jonkin muun ohjaavan tekijän, jonkun sellaisen, joka tuottaa ihmisille onnellisuutta ja on hyödyllistä. Vain löytämällä ja määrittelemällä itselleni ja yritykselleni suuremmat arvot, kuin rahan, pystyn toimimaan yrittäjänä.

Työskentelen luovalla alalla, jonka pariin mennään useimmiten intohimosta, ei rahasta. Ehkäpä minun on tästä syystä luontevaa miettiä liiketoimintaani muun kuin rahan kautta. Pidän työstäni. Asiakkaitani ovat muut yritykset ja keskityn pääasiassa paikallisiin asiakkaisiin. Haluan auttaa heitä tekemään parempaa ja visuaalisempaa markkinointia ja saan tällä tavalla olla mukana vaikuttamassa heidän menestykseen. Minulle on palkitsevaa nähdä, kun olemme suunnitelleet ja kuvanneet yritykselle valokuvia, joiden ansiosta heidän brändinsä nousee uudelle tasolle.

Oli ala mikä tahansa, uskon kuitenkin, että parhaiten menestyvät ne yritykset, joilla on jokin muu tarkoitus kuin pelkkä rahan tekeminen. Suoritan parhaillaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja johtamisen osiossa keskustelimme yrityksen tarkoituksesta osana johtamista. Jos yrityksen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa rahallista arvoa osakkeenomistajille, motivoiko se työntekijöitä? Sitouttaako se heidät työhönsä? Olen itse ollut pitkään työntekijänä isossa organisaatiossa ja sanoisin ettei raha ei riitä, eikä varsinkaan, jos se raha menee omistajien lompakkoon. Parhaat työntekijät saa sellainen yritys, jossa työntekijä tuntee olevansa mukana jossain merkityksellisessä. Ja parhaiten selviää kilpailussa ne yritykset, jotka jakavat asiakkaiden kanssa yhteisen arvomaailman. Sama pätee mielestäni yksinyrittäjiin. Jos yrittäjän ainoa motiivi on tehdä rahaa, paljastuu se nopeasti asiakkaille, eivätkä asiakkaat sitoudu yritykseen.

Koska yrittäjänä luon itselleni työpaikkaa, miksi ei tekisi siitä unelmatyöpaikkaani? Voin yrittäjänä vaikuttaa ihan kaikkeen. Tutkimustenkin mukaan työntekijöitä motivoi eniten tunne siitä, että saa olla mukana jossain, jollain on merkitystä ja tulevaisuutta – ei raha. Olen määritellyt yritykselleni arvomaailman, jonka noudattamisesta tulee hyvä mieli. Panostan ennemmin laatuun kuin määrään, tärkeämpää minulle on tyytyväinen asiakas, kuin työhön käytetty aika. Pyrin aina miettimään ratkaisut asiakkaani näkökulmasta ja teen työni aina niin hyvin kuin pystyn. Teen yhteistyötä ennemmin paikallisten tekijöiden kanssa, kuin halvempien ulkomaalaisten. Tarkoituksena on aina saada asiakkaani yritykset näyttämään ja kuulostamaan hyvältä. 

Kun yrityksen tarkoitus löytyy muualta kuin taloudellisesta voitosta, se antaa voimia (yksin)yrittäjälle jaksaa silloinkin, kun kaikki tuntuu vaikealta. Se antaa mielekkään suunnan tekemiselle ja tuo yritykselle juuri sille sopivat asiakkaat.

- Tanja Alamikkelä, Stoorila

Kirjoittaja Tanja Alamikkelä on yrittäjä, markkinointiviestinnän asiantuntija sekä valokuvaaja. Hän on työskennellyt 10 vuotta kansainvälisen markkinoinnin parissa Polar Electro Oy:ssä ja nyt hän hyödyntää osaamistaan omassa yrityksessään Stoorilassa. Stoorila auttaa yrityksiä löytämään ja kertomaan oman tarinansa valokuvien ja sanojen avulla.

 

mina-stoorila-1-fb.jpg

Yhteisillä arvoilla Suomi nousuun. Arvoseminaarin loppupuhe.

Seminaarin teemana oli ”Yhteisillä arvoilla 100-vuotias Suomi nousuun”. Tässä teemassa erityisen tärkeä on sana ”yhteisillä”. Sanassa ”yhteisillä” piilee suuri mahdollisuus ja myöskin haaste. Saimme kuulla arvoisilta panelisteiltamme erilaisia näkökulmia siitä, kuinka yhteinen arvopohja voidaan saavuttaa ja miten sillä voidaan vaikuttaa Suomen menestymiseen seuraavinakin satoina vuosina. Sehän ei tapahdu sattumalta vaan vaatii:

  • Sen miettimistä mikä arvopohjassamme ja historiassamme on vaalimisen arvoista myös jatkossa
  • Visiota siitä minne olemme menossa tulevaisuudessa
  • Monien eri näkökulmien huomioimista, sillä arvopohjamme muuttuu ja kansainvälistyy nopeaa vauhtia.
  • Aitoutta: sitä että arvot muuttuvat ihanteista käyttöarvoiksi, käytäntöön

Yhteisiä arvoja vaalimme me kaikki. Oulu toivotti rauhaa ystävälleen Helsingille kuvien kautta viime viikolla. Voimme nyt jatkaa tätä samaa ideaa täältä Suomen sydämestä ja herätellä keskustelua yhteisistä arvoista.

Haluamme vielä kerran kiittää arvoisia panelistejamme ja opponenttia hyvästä keskustelusta, puheenjohtajaamme ja samalla yhteistyökumppaniamme Kalevaa, yhteistyökumppaneitamme Oulun yliopistoa, Oulun Kaupunkia ja Erweko Oy:tä sekä Oulun Diakonissalaitosta ja kaikkia läsnä olleita kuulijoita.

Veli-Pekka Cajan

Arvoseminaarin yhteenveto opponentin näkökulmasta

Arvoseminaari pidettiin 24.1.2017 Oulussa teemalla ”Yhteisillä arvoilla Suomi nousuun”. Yhteiset arvoihin liittyviä teemoja olivat paikallinen sopiminen, yrittäjyyden myönteinen ilmapiiri, jaksaminen työyhteisöissä sekä kansainvälisyys.

Arvoseminaarin panelisteina olivat: monitoimija Sari Baldauf, SAK:n Jarkko Eloranta, Nordean Aki Kangasharju, Arkkiatri Risto Pelkonen sekä Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

Paneelin puheenjohtajana toimi Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen. Keskustelun opponenttina eli kommentoivana osallistujana toimi kauppaneuvos Veikko Hulkko.

 
Kauppaneuvos Veikko Hulkko

Kauppaneuvos Veikko Hulkko

 

Opponentin näkemyksen mukaan tilaisuus poikkesi edellisistä Arvoseminaareista siten, että tällä kertaa ei paneelissa ei ollut poliittisen vallan käyttäjiä.

Kauppaneuvos Hulkko ei kaivannut paneeliin poliitikkoja inttämään. Enää eivät nimittäin pelkät puheet riitä vaan niiden pitää johtaa tekoihin. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilemiseen ja sopimiseen.

Opponentti toivoi, että tapahtumassa voitaisiin puhua paljon rakentavasti eikä syyttävästi. Hän toivoi yhteistä, vapaata ja luovaa keskustelua sekä yleisön osallistumista. Kauppaneuvos Hulkon mukaan puhumalla avataan tietä sille kaikkein tärkeimmälle eli tekemiselle.

Opponentti Hulkko kiteytti ajatuksensa Arvoseminaarin aihealueisiin seuraavasti:

Paikalliseen sopimiseen on työelämässä tilaus ja tilaa. Onko johdolla, työntekijöillä ja järjestöillä rohkeutta yhteistyöhön, kokeiluihin ja sopimiseen?          

Yrittäjyyden myönteinen ilmapiiri ei ole vain joidenkin homma, vaan työyhteisön yhteinen aikaansaannos. Se ei synny omakehulla, Se syntyy vain jos yritykset arvoillaan ja toiminnallaan ansaitsevat sen asiakkailtaan ja yhteiskunnalta. Myönteinen ilmapiiri voi kehittyä vain jos johto alkaa rohkesti ja ennakkoluulottomasti johtaa ihmisiä.

Työyhteisössä jaksaminen paranee jo sitä, että paikallinen sopiminen lisääntyy ja sitä myötä syntyy yhä myönteisempi ilmapiiri yrityksiin ja yrittäjyydelle. Hommasta tulee silloin omempaa. Omaksi koettu homma on puolestaan paljon mukavampaa. Yrityksen on saatava ympäristön arvostus, on luotava terve, todellinen yhteishenki. On myös oivallettava työn ilon ja mielekkyyden tärkeys. Tarvitaan nykyaikaisen ja osaavan liikkeenjohdon esimerkillinen rohkeus tarttua ja panostaa asioihin. Järjestöistä pitää löytyä lisää rohkeutta, avoimmuutta ja kokeilunhalua. Kuppikuntaisuutta on kaikkien vähennettävä ja yhteisöllisyyttä lisättävä. Eikä näihin toimiin tarvitse odottaa uusien lakien säätämistä tai muita suuria päätöksiä.

Jaksamisen parantaminen on pääosin yhteisöllisyyden lisäämistä ja ihmisten aidon motivoitumisen tukemista. Se ei ole pelkkää terveydenhoitoa. Osakeyhtiölaki velvoittaa yritystä ”ansaitsemaan rahaa omistajille”. Se ei ole kauppaneuvos Hulkon mielestä toimiva motivaattori. Se on työtä alistava ja yhteiskuntamme enemmistöä väheksyvä lauseke ja se tulee korvata jollakin lausekkeella joka ilmaisee yrityksen yhteiskuntavastuun.

Kansainvälisyys ei ole asia, josta voidaan tykätä tai olla tykkäämättä, kuten sosiaalisessa mediassa tapana on. Kansainvälisyys on ja pysyy. Se on kaikkien, mutta erityisesti pienten valtioiden elinehto. Sitä ei kuitenkaan tule pitää kaikkien yritysten tavoitteena. 94 % Suomen yrityksistä työllistää 1-10 henkeä. Kaikki eivät voi, eikä niiden tarvitse kansainvälistyä. Siitä ei pidä tehdä kaikille yrityksille tarkoitettua tavoitetta.

Opponentti Hulkko esitti myös ajatuksia aikamme ilmiöistä ja arvoista, kuten

Kilpailuvietistä - Miksi aina pitää voittaa toinen? Voitaisiinko myös opetella etsimään yhteistyötä! Sen sijaan, että odotamme, että hallitus täyttää työllisyystavoitteen, miksi emme toimi itse ? Eikö työllistämien ole enemmän meidän yrittäjien ja yritysten homma? Puhumisen, valittamisen ja moittimisen tilalle yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä! Jos joku ei onnistu, ei pidä hakea syyllisiä, vaan pohtia mikä vikana ?

Laaja-alaisuudesta - Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen on hyvä peruskoulun tavoite! Poikkitieteellisyyden ja laaja-alaisuuden käsite tulisi kuulua jokaisen elämään!

Ahneudesta - Vallalla on ahneus: Lihat halutaan jakoon ennen kuin karhu on edes kaadettu. Halutaan saada heti ja paljon, mutta antaa mahdollisimman vähän! Todellisuudessa on kuitenkin niin, että ensin karhu kaadetaan, sitten nahka nyljetään. Ja kuten Oulun teknologiankylän idean alkuvaiheissa: Mitä annan, mitä ehkä saan?

Johtamisen arvoista - Ovatko ahneus, kovuus ja häikäilemättömyys liiketoiminnassa hyviä arvoja? Ketä me johdamme, kun johdamme, asioitako? Ei, koska niille ei voi puhua. Me johdamme ihmisiä!

Opponentti Veikko Hulkko kehotti jokaista osallistujaa pohtimaan Arvoseminaarin antia. Hän esitti seuraavat viisi henkilökohtaista kysymystä kaikille seminaarin osallistujille:

  1. Olenko päätynyt pohtimaan uudelleen joitakin arvojani ja ajatusmallejani?
  2. Puhunko joistakin ajatuksistani ja arvoistani toisin, kuin ennen?
  3. Haluanko muuttaa jotakin tapaani toimia?
  4. Muutanko myös todella jotakin tapaani toimia?
  5. Haluankototeuttaa hyvää liike-etiikkaa?

Jos vastasit edes kerran KYLLÄ, niin olet saanut jotakin tästä seminaarista.

Hyvän liike-etiikan käsityökalut

Seminaarin lopuksi kauppaneuvos Hulkko tarjosi kaikille hyvän liike-etiikan käsityökalut:

  1. Halua tehdä ja pyri tekemään oikein!
  2. Toteuta hyviä tapoja!
  3. Käytä tervettä järkeä!
  4. Kuuntele omaatuntoasi!
  5. Ole itse esimerkkinä!
  6. Ole rohkea!

Hän myös siteerasi viisasta Albert Einsteinia: ”Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä, eivätkä tee mitään.”

Toimitti: Eeva Kiuru, Health Innovation Academy Oy

 

Suomalaista johtajuutta suomalaisesta maaperästä

Veikko Hulkon vahvat johtamisopit

Risto Harisalo

Risto Harisalo

 

Meillä on tapana hakea johtamisen viisautta kaukaa kotimaamme rajojen ulkopuolelta. Haluamme tietää mahdollisimman pian millaisia johtamisoppeja maailmalla kehitetään ja kokeillaan. Tässä pyrkimyksessä on vain yksi ongelma: kun yritämme katsoa kauas, emme välttämättä näe lähelle. Tämä ajatus tuli mieleeni lukiessani Veikko Hulkon kirjaa kirja Onni on sivutuote: Kirjoituksia johtamisesta, yrittämisestä ja ihmissuhteista (2016). 

Veikko Hulkolla (s. 1932) on pitkä kokemus yritysten johtamisesta ja hallitustyöstä. Hän on yksi Elektrobit Oy:n perustajista ja sen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän on toiminut Käyttöauto Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Veikolla on arvokasta sanottavaa jokaiselle yritysten johtamisesta kiinnostuneelle.

Hulkon kirja on hyvin toimitettu, selkeästi kirjoitettu ja sitä myy Oulun Kauppaklubi ry, jonka arvokkaana tehtävänä on edistää suomalaisen talouselämän eettisyyttä. Kirjan sisältö palvelee erinomaisesti juuri tätä tarkoitusta.

Hulkon mielestä johtajalla on oltava rohkeutta kysyä ja halua kuunnella. Hänen on rohkaistava ihmisiä esittämään vastakkaisia mielipiteitä jatkuvan kehityksen mahdollistamiseksi. Hulkon mukaan ”jos et tiedä, kysy, mutta kerro ensiksi, miksi kysyt”. Tämä oppi auttoi häntä huomaamaan ihmisten avuliaisuuden, ystävällisyyden, huumorintajun ja elämänviisauden. Hän ei todellakaan usko liike-elämän olevan niin kiireistä, että jutusteluun ei ole aikaa. Kanssakäymisen esteet löytyvät johtajien turhasta ujoudesta, tärkeilystä tai rohkeuden puutteesta.

Ihmisten väliset moninaiset yhteydet ja kytkennät yrityksen menestystä luovina tekijöinä kiinnostavat Hulkkoa. Hän muistuttaa useasti välttämättömyydestä kohdata ihmiset samalla tasolla huolimatta heidän taustojensa erilaisuudesta. Kumppanuudet ruokkivat yritysten kasvua, kehitystä ja menestystä. Riitely, nollasummapeli, piittaamattomuus ja kuppikuntaisuus kuluttavat yritysten arvokkainta resurssia.

Hulkko muistuttaa tärkeästä, mutta vähälle huomiolle jääneestä ajatuksesta, jonka mukaan johtajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on oman persoonan jatkuva kehittäminen. Johtajan esimerkkiä seurataan nopeasti hyvässä ja pahassa. Hän mallittaa käyttäytymisellään yrityksen arvoja ja eettisiä periaatteita.

Hulkko puhuu työstä oppimisen ja keksimisen prosessina. Hän näkee yrityksen eräänlaisena hajautettuna organismina, joka mukautuu joustavasti muuttuviin olosuhteisiin ja avautuviin mahdollisuuksiin. Tässä hän eroaa siitä valtavirran ajattelusta, joka korostaa vahvoja rakenteita, keskitettyä johtamista ja edunvalvontaa. Hajautus luo elinvoimaisia yhteyksiä, kun taas valtasuhteille perustuvana keskitys rakentaa eroja ihmisten välille.

Hulkon mielestä yritys on ensisijaisesti moraalinen järjestely, joka mahdollistaa yrityksen taloudellisen menestyksen. Tätä tosiasiaa ei kumoa se, että jotkut yritykset tavoittelevat voittoja moraalista piittaamatta. Hänen mukaansa yritysten on huolehdittava omasta moraalistaan ja eettisistä periaatteistaan. Olisi toivottavaa, että jokainen yritys ottaisi tästä asiasta viestikapulan. Vastuuta näistä asioista ei ongelmitta voida jättää valtiovallalle. 

Hulkon kirja on myönteinen, kirkas ja innostava. Se valaa uskoa epäileviin ja elämäniloa kyynisiin mieliin. Se on sisällöltään humaani kirja. Se kertoo siitä, millaista suomalainen johtaminen voi parhaimmillaan olla.

-Risto Harisalo

 

 

Bisnesenkeleitä – onko heitä

 

Viime aikoina julkinen keskustelu pääministerimme sijoitustoiminnasta on antanut varsin omituisen kuvan bisnesenkeleistä. On syytä tuoda esille myös asian toinen laita.

Bisnesenkeli on henkilö, joka sijoittaa varallisuuttaan yritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän siirtää omaa rahaa yrityksen pankkitilille ja saa vastineeksi sen uusia osakkeita. Tyypillisesti yritys on toimintansa alkuvaiheessa oleva Start-Up -yritys, joka tarvitsee rahoitusta toimintansa käynnistämiseen.

Esimerkiksi tuotteen kehittämisen rahoituksessa TEKES, valtion omistama teknologian kehittämiskeskus vaatii yritykseltä 30 – 50 % omarahoitusosuuden, jonka tulee olla oman pääoman ehtoista. Korkean teknologian tuotteilla tuotekehitys maksaa helposti satojatuhansia euroja. Harvoin aloittavalla yrittäjällä on sellaisia summia taskussaan. Tällaisessa tilanteessa bisnesenkelin sijoitus yritykseen mahdollistaa tuotteen kehittämisen yhdessä TEKES:n rahoituksen kanssa.

Bisnesenkelin toiminta on eettisesti arvokasta. Hän sijoittaa kertynyttä vaurauttaan ja kokemustaan eteenpäin synnyttäen mahdollisuuksia uusiin Suomalaisiin menestystarinoihin. Bisnesenkelin sijoittamalla rahalla on kasvot. Bisnesenkeli on vaurastunut oman pitkäjänteisen yritystoiminnan kautta ja hänelle on syntynyt merkittävä kokemus yrittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Start-up yrityksen kannalta tämä henkinen pääoma on mittaamattoman arvokasta. Bisnesenkeli toimii samalla nuoren yrittäjän sparraajana ja mentorina. Bisnesenkelin sijoitus yritykseen on puhdas riskisijoitus, jolla ei ole vakuutta, kuten esimerkiksi pankkilainoilla on. Konkurssitilanteessa pankki lähestyy lainan takaajia ja useasti jäljet johtavat yrityksen perustajiin. Tällaista perälautaa sijoitukselleen bisnesenkelillä ei ole.

Mitä bisnesenkeli sitten hyötyy toiminnastaan? Tuotto-odotus sijoitukselle perustuu yrityksen menestykseen. Lyhyellä tähtäimellä yrityksen toiminnasta hyötyy yhteiskunta uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä. Kun yrityksen tulos on kestävästi positiivinen, se voi jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen, bisnesenkeli mukaan lukien. Jos Yrityksen tuote menestyy markkinoilla, voi kiinnostus teknologiaa kohtaan nousta niin suureksi, että koko yritys ostetaan. Kun yrityskaupan yhteydessä osakkeiden hinta on suurempi, kuin mitä bisnesenkeli on niistä maksanut, syntyy tehdystä sijoituksesta myyntivoittoa. Sekä myyntivoitto että osinkotuotto ovat verotettavaa tuloa, josta bisnesenkeli maksaa yhteiskunnalle takaisin 8-30 % veroa tapauksesta riippuen. Kannattaa muistaa, että bisnesenkeli on maksanut jo kertaalleen veroa aiemmasta yritystoiminnastaan kertyneestä varallisuudesta. Yhteiskunta hyötyy näin useampaan kertaan bisnesenkelin toiminnasta.

Julkisuudessa satavuotiaan Suomen yksi nousun tekijöistä on uudet yritykset. Poliitikot yli puoluerajojen hehkuttavat uusilla yrityksillä ja kannustavat perustamaan niitä. Tähän Start-Up huumaan on panostettu monin eri tavoin myös verovaroin valtion ja kuntien puolelta. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on Oululainen Takomo. Kalevassa uutisoitiin vastikään, että sen 2010 alkanut toiminta loppuu. Toimintansa aikana Takomossa on syntynyt 110 yritystä, joista 70 jatkaa edelleen toimintaansa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 29 miljoonaa euroa ja uusia työpaikkoja on syntynyt arviolta 400. Hieno saavutus satavuotiaan Suomen juhlavuoden yhdellä painopistealueella. Veikkaisin, että leijonanosassa näistäkin yrityksistä on mukana bisnesenkeleitä.

Suomessa on noin 450 rekisteröitynyttä bisnesenkelisijoittajaa ja rekisteröimättömiä yksityissijoittajia arvioidaan olevan yhteensä tuhatkunta. Bisnesenkeleiden tekemien sijoitusten yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 37 miljoonaa euroa. Tunnen itsekin kymmeniä bisnesenkeleitä, jotka tekevät tärkeää työtä auttaessaan start-up yrityksiä kasvuun. Omakohtainen kokemukseni bisnesenkeleistä ulottuu yli kahdenkymmenen vuoden taakse perustamani yrityksen alkumetreille. Minun enkeleitäni olivat Polar Electro ja isäni. Rahaakin suurempi apu oli sparraus etenkin vaikeissa tilanteissa. Ilman heitä yritykseni ei olisi koskaan selvinnyt kuolemanlaaksostaan, kun se investoi tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tuloksena syntyi 200 työpaikkaa ja enkelitkin saivat sijoituksensa takaisin korkojen kera. Ja mikä tärkeintä, yrityksen tarina jatkuu edelleen luoden hyvinvointia ympäröivään yhteisöömme. 

Tämän päivän kovassa rahoitusmaailmassa bisnesenkeleitä tarvitaan uusien Nokioiden, Polar Electrojen ja Supercellien synnyttämiseen. Jos bisnesenkeleiden joukossa on julkisuuden poliitikkoja, kantavat he tälläkin tavalla kortensa kekoon yhteiskunnan eteen. Bisnesenkelit ovat oleellinen osa satavuotiaan Suomen kasvutarinaa. Ja onneksi heitä on.

Jouni Ihme, Innokas Medical Oy perustaja, nykyinen start-up yrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja

Vastuullinen johtaminen arkista aherrusta ihmisten keskellä ja kesken

Tiedämme jo aika paljon vastuullisuudesta, mutta silti monet vielä miettivät yrityksissä, kuinka saada vastuullisuus syvällisemmin elämään käytännön arkityössä. Väittäisin, että vastuullisuusajattelussa korostuu vieläkin konkreettiset näkyvät asiat kuten prosessit, raportit, riskien määrittäminen jne. Kuitenkin vastuullisuuden rakentuminen on niiden konkreettisten asioiden lisäksi myös jotakin muuta ja kokonaisvaltaista sekä aidoimmillaan lähtee organisaatiossa työskentelevistä ihmistä. Nostaisin siten vastuullisuuden keskiöön ihmisten johtamisen. 

Jyväskylän Yliopiston johtamisen professori Anna-Maija Lämsä kuvasi vastuullisuuden kokonaisvaltaisuutta viime syksynä vastuullisen johtamisen luennoilla käyttäen vertauskuvan taloa. Talon perustukset määrittävät kuinka tukeva ja kestävä talosta tulee. Vastuullisuuden talon perustuksen muodostaa johtamisen filosofia eli liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus. Osa sitä on visio. Visiossa yritys kertoo toiminnan tarkoituksen pitkällä jänteellä eli luo näkymän siitä, mihin tässä yrityksessä pyrimme tulevaisuudessa. Vastuullinen vision kertoo esimerkiksi kuinka yritys palvelee yhteiskuntaa. Jotta visio ei jäisi liian etäiseksi, se tulisi pukea myös käytännön läheiseksi kertomuksesi siitä, mitä tapahtuu, kun visio käy toteen käyttäen mm. konkreettisia esimerkkejä. Oman työn kokeminen merkitykselliseksi ja sellaiseksi, että se palvelee jotain suurempaa tarkoitusta, on tärkeää yrityksessä töissä oleville ihmisille. 

Yrityksen arvot ovat myös tärkeä osa perustuksia. Arvot tulee tuoda lähelle jokaisen päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa. Keskeistä arvoissa on mm. taloudellisten ja muiden arvojen suhde. Johtamisen kannalta yksi keskeinen arvo on luottamus eli luottamuksen ilmapiirin rakentaminen. 

Vastuullisuuden taloa voidaan myös tarkastella kerroksittain. Ensimmäisen kerroksen asiat ovat konkreettisempia ja liittyvät päivittäiseen toimintaan ja puolestaan toisen kerroksen asiat ovat strategisempia ja tarkastelevat vastuullisuutta ylemmältä tasolta. Taloa voidaan hahmottaa myös siten, että vasemman puoleiset huoneet ovat vastuullisuuden rakenteita. Yläkerran huoneessa sijaitsee vastuullisuus strategia. Strategisesti on tärkeää että vastuullisuuden nivoutuu ja sopii yrityksen liiketoimintastrategiaan. Alakerran huoneessa on prosessit ym. käytänteet kuten standardit, raportoinnit, riskienhallinta jne. Talon oikean puolen muodostaa ei niin selkeästi ulospäin näkyvät asiat. Yläkerran huoneessa on yrityskulttuuri ja henki, kun taas alakerran huoneessa ihmisten johtaminen ja se kuinka vastuullisuus tuodaan käytäntöön päivittäisessä esimiestyössä. 

Mikään talo ei ole yksinäinen saareke vaan on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Niin on myös vastuullisuuden talo. Vastuullisuuden talon ympärillä sijaitsee erilaisia sidosryhmiä kuten asiakkaat, omistajat ja yhteiskunnalliset toimijat. Jopa ympäristö ja luonto voidaan nähdä yhtenä ulkoisena sidosryhmänä. Vastuullisuuden kannalta nähdään tärkeänä mahdollisimman läpinäkyvä keskustelu eri sidosryhmien kesken. Myös ympäröivien sidosryhmien suhtautuminen vastuullisuuteen on tärkeää, kun yritykset rakentavat omaa vastuullisuuttaan. 

Näyttäisi siltä, että vastuullisuuden talon vasemman puolen asiat meillä on jo hyvin hallussa ja tiedämme niistä aika paljon, mutta talon oikean puolen asioihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, koska niillä on keskeinen merkitys siihen kuinka vastuullisuus saadaan aidosti osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tässä henkilöstöjohtamisella on keskeinen rooli. Millaista henkilöstöjohtamisen sitten tulisi olla? 

Mielestäni se on sellaista, että ihmiset saadaan toiminnan keskiöön ja vastuullisuuden tekijöiksi. Tämä on siksi tärkeää, koska yrityksissä monet toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa vastuullisuutta rakennetaan päivittäin. Esimerkiksi se tarkoittaa sitä, että päivittäisessä päätöksenteossa käydään keskustelua eri näkökulmista hyödyntäen monien ihmisten asiantuntemusta. Näin vältytään liian yksipuolisilta asioiden tarkastelulta ja saadaan monenlaisia näkemyksiä hyödynnetyksi, kun haetaan ratkaisuja arjen vastuullisuus kysymyksiin. Samalla tapahtuu myös käytännön oppimista siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa meidän yrityksessä. 

Kun keskustelemme päätöksistä yhdessä yrityksen arjen eri tilanteissa, luomme samalla myös yhteistä kieltä ymmärtää asioita. Mikäli puhumme vastuullisuudesta esimerkiksi pelkästään strategisella tasolla, voi vastuullisuuden sisältö ja merkitys jäädä etäiseksi ja emme ymmärrä, miten se vaikuttaa päivittäiseen päätöksentekoon. Lopuksi voisi todeta yhteenvetona että vastuullista johtajuutta rakennetaan ihmisten keskellä ja kesken arjen eri tilanteissa.

/Anne Keränen

Blogi on alunperin julkaistu 11.4.2016 HENRY:ry:n verkkosivuilla sarjassa, jossa vastuullisen henkilöstöjohtamisen asiantuntijat tarkastelevat HR:n toimintaa, rooleja ja vaikutusmahdollisuuksia vastuullisuuden näkökulmasta. Tutustu teemaan ja Henryn Vastuullisuus ja HR –verkoston toimintaan: http://www.henry.fi/verkosto/verkostot_paakaupunkiseudulla/vastuullisuus_ja_hr

Yritysrahoitus on meidän kaikkien asia

 

Harva tulee ajatelleeksi, että lähes jokainen meistä ottaa osaa Suomalaisten vientiyritysten rahoitukseen. Ajatus tuntuu hämmentävältä, mutta se on totta.

Vuonna 2014 verovaroilla tuettiin tutkimusta 1,9 miljardilla eurolla. Leijonanosa tästä rahoituksesta suunnataan yliopistoille ja TEKES:n rahoittamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus tähtää uusiin innovaatioihin ja tuotekehitys tapahtuu yrityksissä, jotka lähtevät hyödyntämään tuloksia liiketoiminnassaan. Me kaikki veronmaksajat olemme välillisesti mukana tässä liiketoiminnan aivan alkuvaiheen rahoituksessa.

Toinen yritysrahoituksen muoto, johon jokainen työssäkäyvä Suomalainen osallistuu, on yrityksiin tehtävä pääomasijoitustoiminta. Suomessa toimii kymmeniä rahastoja, jotka sijoittavat rahojaan yrityksiin pääomasijoituksina. Vuoden 2014 lopussa sijoitukset olivat 5,6 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana pääomasijoitusyhtiöt keräsivät varoja rahastoihin 585 miljoonaa euroa. Tästä 240 miljoonaa on tullut eläkerahastoista, joiden varallisuus puolestaan on karttunut maksamistamme työeläkevakuutusmaksuista. Rahastoissa hallinnoidaan siis meidän eläkesäästöillä kerättyä varallisuutta, jota on sijoitettu pääsääntöisesti Suomalaisiin yrityksiin. Tätä kautta olemme pienellä osuudella mukana monen yrityksen pääomarahoituksessa.

Näiden lisäksi verovaroin rahoitetaan yritysten käyttöpääoman tarpeita verovaroin Finnveran ja ELY-keskusten kautta. Vuonna 2014 Finnveran rahoitus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin oli reilut 1 miljardia euroa.  

Voidaan siis hyvin todeta, että olemme välillisesti mukana Suomalaisten yritysten rahoituksessa monellakin eri tavalla. Herää kysymys, onko verovarojemme ja eläkesäästöjemme sijoittaminen Suomalaisiin yrityksiin kannattavaa, onko näin sijoitetun pääoman tuotto kannaltamme hyvä?

Valtion tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen tavoitteena on synnyttää hyvinvointia yhteiskuntaan joko uusien innovaatioiden, palveluiden ja tuotteiden muodossa. Ilman kansainvälisillä mittareilla todettua huippututkimusta ei ole mahdollista synnyttää innovaatioita, joista syntyy uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla lähdetään rakentamaan jo tutkimuskammioissa, joista matka kannattavaan liiketoimintaan saattaa kestää vuosia, joissakin tapauksissa jopa kymmeniä vuosia. TEKES, joka on suurin yksittäinen tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen rahoittaja, on mitannut oman rahoituksensa vaikuttavuutta. Vuosina 2009-2012 TEKES:n rahoittamien yritysten liikevaihto kasvoi 20 % enemmän, kuin muiden pienten ja keskisuurten yritysten. Samoin työpaikkoja syntyi näihin yrityksiin 17 % enemmän, kuin muihin vastaaviin. Voidaan siis hyvin sanoa, että verovaroilla tuettua tutkimus ja tuotekehitystoimintaa kannattaa edelleen harjoittaa.

Kalevassa oli taannoin juttu Suomalaisten eläkesijoitusten huonosta tuotosta. Eläkerahastoissa olevasta 180 miljardin euron varallisuudesta pieni osa on sijoitettuna pääomasijoitusrahastoihin. Rahastojen toiminta ja arvot ovat kiinni noin sanotuista manageerausyhtiöistä, jotka keräävät rahastot ja hallinnoivat niitä. Näistä managereista riippuu, kuinka meidän eläkesäästöin kerättyjä varoja sijoitetaan ja kuinka näistä sijoituksista pidetään huolta. Kun yritys on perustettu, yrittäjillä ei useinkaan ole omia pääomia riittävästi yrityksen toiminnan pyörittämiseen saati tulevan kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen. Pääomasijoitustoiminta on näin ollen välttämätöntä uusien Suomalaisten menestystarinoiden synnyttämiseksi. Tuotto näistä sijoituksista tulee tyypillisesti noin sanotun exitin kautta, jolloin rahasto myy osuutensa yhtiöstä kolmannelle taholle.

On hyvin vaikea numeerisesti osoittaa, kuinka tuottavia ovat meidän verovaroin ja eläkesäästöjen muodossa tehdyt sijoitukset suomalaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. Aivan selvää on, että Oy Suomi Ab tarvitsee yrityksiä ja vientiä noustakseen jaloilleen nykyisestä tilanteesta. Yhteiskunnan kannalta paras euro tulee viennistä. Niin pitkään, kun verovaroin tuettu tutkimus ja tuotekehitys tähtäävät uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja eläkevaroista tehdyt sijoitukset mahdollistavat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen, voidaan hyvin todeta, että vero euromme ja eläkesäästömme menevät kestävästi ja eettisesti hyvään asiaan. Yhtälailla välillisesti, kuin ne ovat ohjautuneet yritysten rahoitukseen, ne tuovat myös hyvää ympäröivään yhteiskuntaamme uusien työpaikkojen ja sitä kautta uusien veronmaksajien sekä eläkesäästäjien muodossa.

Jouni Ihme, sarjayrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja

Suomalainen terveysteknologiateollisuus porskuttaa myötätuulessa

Hei, meillähän menee hyvin!

 

Onpa hienoa kuulla välillä hyviä talousuutisia. Sean Donovanin Suomen Terveysteknologialiitto FiHTA ry:lle tekemän toimialaraportin mukaan alan vienti on vuonna 2015 kasvanut ennätyslukemiin ollen 1,92 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,6 %, joka on harvinaista herkkua näinä päivinä. Parisenkymmentä vuotta sitten viennin arvo oli reilut 400 miljoonaa, eli noista päivistä vienti on viisinkertaistunut. Kyseessä ei ole siis mikään kupla. Oy Suomi Ab:n kannalta terveysteknologiateollisuus on vieläpä erittäin kannattava business, tuotteita viedään Suomesta maailmalle lähes miljardilla eurolla enemmän, kuin niitä tuodaan maahan.

Lukujen taustalta löytyy vieläkin enemmän positiivista kerrottavaa. Terveysteknologiatuotteiden tutkimus, suunnittelu ja valmistus tapahtuvat lähes yksinomaan Suomessa. Toimialan yritykset työllistävät suoraan yli 10 000 alan ammattilaista. Terveysteknologiatuotteet ovat vaativia valmistaa ja niiden tuotanto on pysynyt Suomessa. Tuotteiden kehitys vaatii huippuluokan osaamista, joka sekin on Suomessa hyvällä tasolla. Näköpiirissä ei ole yritysten joukkopakoa halvan tuotannon tai alhaisen verotuksen maihin.

Suomalainen terveysteknologia näkyy arjessa. Kun käymme terveyskeskuksessa, meistä voidaan ottaa veren tulehdusarvo Suomalaisella Orion Diagnostican CRP mittalaitteella. Terveyskeskuksen tutkimuspöytä tai potilassänky voi olla Suomalaisen Lojerin tai Merivaaran valmistama. Jos joudumme sairaalaan, meidän pulssia, sydänkäyrää, lämpötilaa ja verenpainetta voidaan mitata Kempeleessä suunnitellulla ja valmistetulla GE Healthcaren potilasvalvontamonitorilla. Hammaslääkärissä hampaitamme voidaan kuvata Planmecan tai Palodexin Suomalaisilla röntgenlaitteilla. Ja niin edelleen, lista kaikista Suomalaisista terveysteknologiatuotteista olisi niin pitkä, että koko Kaleva siitä täyttyisi.

Suurin vientimaa Suomalaisille terveysteknologiatuotteille on USA 35,6 % osuudella kokonaisviennistä. Tätä voidaan pitää suoranaisena ihmeenä, yhdysvaltoja pidetään yhtenä vaikeimmista markkinoista Suomalaisille yrityksille. EU on toiseksi suurin markkina kymmenyksen perässä. Kiina kasvaa yksittäisistä vientimaista eniten 35,1 % kasvullaan. Venäjän kaupan ongelmat näkyvät myös terveysteknologiaviennissä, se supistui peräti 33 % edellisen vuoden tasosta.     

Leijonanosa toimialan yrityksistä on kehäkolmosen sisällä tai sen tuntumassa Helsingin seudulla. Oulustakin löytyy alan yrityksiä, tosin niistä liikevaihdolla mitattuna suurimmat sijaitsevat Etelä-Suomessa. Kempeleläiset Polar Electro ja Innokas Medical ovat kymmenen suurimman joukossa Suomessa ja ylivoimaisia ykkösiä koko Pohjois-Suomessa. Oulussa kasvuun ja miljoonakerhoon ovat päässeet Optomed ja Medanets. Unohtaa ei sovi myöskään suurta joukkoa pieniä start-up yrityksiä, jotka ovat vasta taipaleensa alussa. Kaikille niille soisi onnea ja menestystä valitsemallaan tiellä.    

Puitteet terveysteknologia yritystoiminnalle Oulussa ovat huippuluokkaa. Ylivertainen poikkitieteellinen yliopisto – yliopistosairaala – ammattikorkeakoulu akseli tarjoaa erinomaiset puitteet alan tutkimukselle. Tutkimuksen eri vaiheisiin on kehitetty paikallisin voimin innovatiivisia ympäristöjä, prosesseja ja rahoitusinstrumentteja, joiden uskotaan tuottavan potentiaalisia innovaatioita ja uusia yrityksiä alan globaaleille markkinoille.

Ei niin hyvää ettei jotain kehitettävääkin. Pullonkaula on pitkäjänteisen yritysrahoituksen puute. Terveysteknologiatuotteen matka ideasta kannattavaksi liiketoiminnaksi voi kestää kymmenenkin vuotta. Oulussa on Nokian menestysvuosina totuttu jopa alle vuoden investointien takaisinmaksuaikoihin, joka on tällä toimialalla täysin utopiaa. Sitä ei ole täällä vielä ymmärretty. Sijoittajat kokevat terveysteknologiayrityksen huonoksi ja tuottamattomaksi sijoituskohteeksi. Pääomia Oulusta kyllä löytyy runsain mitoin. Miksipä niitä ei voitaisi sijoittaa eettisesti kestävästi oman maakunnan terveysteknologiayrityksiin. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta pitkällä tähtäimellä sijoitukset tuottavat ja kestävät hyvin maailman tyrskyt, talouden nousut ja laskut. Hyvistä alan yrityksistä Suomessa on jo lähes parin miljardin euron näyttö. Yksikään niistä ei ole tehnyt läpimurtoa alle viidessä vuodessa, mutta ovat tänä päivänä erittäin merkittävä osa Suomalaista yhteiskuntaa ja antavat hyvän tuoton omistajilleen. Ja mikäpä olisikaan sen eettisempää sijoittamista, kuin suunnata se teknologiaan, jolla luodaan terveyttä ja hyvinvointia ihmisille. Jonakin päivänä se ihminen voit olla sinä. Tai minä.

Jouni Ihme, terveysteknologia alan yrittäjä vuodesta 1989, Suomen terveysteknologialiiton pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2008-2013, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja.